Oli rahaa ostaa ruokaa, oli harrastuksia ja olis sosiaalista elämää. Olin iloinen, menevä ja elämä oli mukavaa.
Nyt ei ole mitään, syön makarooneja usein, ei ole harrastuksia ja ei ole sosiaalista elämää. Olen masentunut, mikään ei kiinnosta ja en halua edes elää. Itsemurha pyörii mielessä aika ajoin. En usko että töitä tulee jatkossakaan eikä elämä parane tästä. En 10 vuotta sitten vielä uskonut että minusta tulee tällöinen masentunut kiukkuinen joka ei usko mihinkään. Alkoholia en ole alkanut juomaan vielä, koska ei ole rahaa. varmaan sekin aika tulee vielä..
↧